Kuva: Anna Amnell
Pielavedellä syntynyt viulupelimanni ja suksimestari Jaakko Rytkönen noin 80-vuotiaana. Otin tämän valokuvan teini-ikäisenä ostettuani koulusta saadulla stipendirahalla laatikkokameran.
Isoisäni eli kuolemaansa asti, 94-vuotiaaksi, kotonaan maaseudulla. Äiti sanoi, että nuorena ukki oli "komea kuin Tauno Palo". Hänellä oli silloin suuret siniset silmät ja kaunis lauluääni. Minä tunsin hänet lempeänä ja rauhallisena vanhana miehenä. Isoisäni oli ollut nuorena viulupelimanni, mutta hänestä tuli myöhemmin suksimestari. Hän oli tehnyt elämänsä aikana myös kaikenlaisia puuesineitä haravanvarsista ruumisarkkuihin asti, ollut tekemässä kirkkovenettä, tehnyt koristeleikkauksia kouluun jota muun muassa Kekkonen kävi ja rantakioskiin, joka on yhä kotikaupungissani. Hän kertoi usein nuoruutensa matkoista Pietariin ja myöhemmistä matkoista Helsinkiin suksia myymään.
80-vuotiaaksi hän kävi kävellen tai hiihtäen 25 kilometrin päässä kaupungissa. Hän käveli aina linja-autopysäkille ja kävi kaupungissa asioillaan yksin loppuun asti. Niin myös vähän ennen kuolemaansa, 94-vuotiaana, jolloin hän tuli talvipakkasella kaupunkiin lääkäriin valittamaan "outoa tunnetta rinnassa". Lääkäri arveli, että ukilla oli ikävä mummoa ja ehdotti vanhainkotiin menoa: siellä olisi seuraa. Hän ei kuunnellut reippaan miehen keuhkoja.
Ukki käveli linja-autopysäkiltä kotiinsa, ja keuhkoputken tulehdus muuttui keuhkokuumeeksi. Hän oli niin hyvässä kunnossa, että olisi voinut elää vielä kauankin.
Nykyään ainakin jokaisen yli 60-vuotiaan kannattaa ottaa keuhkokuumerokotus, joka on voimassa viisi vuotta. Se suojelee tavalliselta keuhkokuumeelta. PAA
Kommentit